Tarja Mäkinen raportoi Kotiseutupäiviltä...
 

Valtakunnalliset Kotiseutupäivät Hämeenlinnassa 7.-10.8.2014 

Vallis Gratiae –yhdistys osallistui Valtakunnallisille Kotiseutupäiville Hämeenlinnassa 7.-10.8.2014. 

Kotiseutupäiviä vietettiin otsikolla Kotiseutu kullan kallis, ja päivien seminaari käsitteli suku- ja kotiseutututkimusta. Päivillä pidettiin Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous sekä julkistettiin Vuoden kaupunginosa 2014, joksi raati valitsi Pispalan, Tampereelta ja Vuoden kotiseututeko 2014, jonka voittivat ”Lahti-filmit talteen ja esille” –hankkeen saajat. Päivien yhteydessä Kotiseutugaalassa jaettiin myös kotiseututyön ansiomitalit.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma ja niiden tarkoitus on kasvattaa kotiseututyön arvostusta ja esitellä järjestäjäaluetta retkin ja tutustumiskäynnein. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien vuosittain. Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä pidetään Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous, jossa valitaan liiton päättäjät, tehdään tärkeimmät päätökset ja tavoiteasettelut. 

Kotiseutupäivien sisältö:

• Järjestäjäalueen ja maakunnan omaleimaisuuden esittely
• Ajatusten ja kokemusten vaihto
• Virikkeiden saaminen ja elämykset
• Järjestäjäalueen tunnetuksi tekeminen
• Alueellisen yhteistyön edistäminen
• Pysyvät vaikutukset alueella

Kokousten pitopaikkana toimi Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko

Etelä-Suomen suurten kaupunkien läheisyydessä sijaitseva Aulanko, on tarjonnut loistavat mahdollisuudet kokoontumisiin ja vapaa-ajanviettoon jo vuodesta 1883. 

Hugo Standenskjöld
Hugo Standertskjöld syntyi Vanantaan kartanossa Janakkalassa 22. 9.1844. Hugo lähetettiin 12-vuotiaana Haminaan kadettikouluun ja sieltä sotilasuralle suvun perinteiden mukaisesti. Valmistuttuaan kadettikoulusta Hugo palveli Puolassa 1864 - 1866. Tarinan mukaan Hugo tapasi Puolassa elämänsä naisen. Kerrotaan, että Hugo rakennutti Aulangon puistometsän nimenomaan saadakseen kreivittären muuttamaan Suomeen. Kreivitär ei kuitenkaan vastannut myöntävästi Hugon kosintaan.

Hugo luo uuden Aulangon
Palattuaan Suomeen Hugo osti Karlbergin kartanon sekä muita lähitiloja vuonna 1883, kartanon silloiselta omistajalta, kenraali Galindolta. Tilojen yhteispinta-alaksi tuli n. 74 ha. Viisi vuotta myöhemmin Hugo osti vielä läheisen Katajiston kartanon. Hugoa kiinnosti eniten Karlbergin ja sen ympäristön kunnostaminen ja kaunistaminen. Eversti käynnisti välittömästi omien suunnitelmien ja varojensa pohjalta laajamittaiset puisto- ja puutarhatyöt.

Karlbergissä Hugo vietti ainoastaan kesät, talviasuntona hänellä oli Helsingissä talo, jossa sijaitsee nykyisin Korkein oikeus.

Aulangonvuorelle rakennettiin uusia ajoteitä, leveitä kävelyteitä ja polkuja. Vuonna 1885 suuria metsäaloja yhdistettiin kartanoon ja metsää harvennettiin. Samalla avautui kauniita näköaloja ympäristöön. Louhikkoisesta maastosta kaivettiin kiviä käsivoimin. Lisäksi puistometsään kaivettiin kaksi lampea, Metsälampi ja Joutsenlampi, joihin tuotiin vesilintuja.

Puiston eri puolille rakennettiin useita huvimajoja. Nykyisin huvimajoista on jäljellä enää kaksi, goottilaistyylinen Ruusulaakson paviljonki sekä kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli. Rakennettiin myös graniittilinna, eläintarha ja karhuluola.

Komeaksi lopuksi vuonna 1907 valmistui Aulangonvuorelle näkötorni.

Kotiseutukierroksista valitsimme retken ”Hämeenlinna 375 vuotta”
Linnanniemi
Historiallisessa Hämeenlinnan kaupungissa vanhaa on vaalittu kertomaan sinulle mielenkiintoisia tarinoita. Linnan niemen museot kertovat alueen pitkästä historiasta. Alueen maamerkkinä kohoava Hämeen linna on Suomen uljaimpia keskiaikaisia valtakunnanlinnoja ja Pohjoismaiden parhaiten säilynyt tiililinna. Jykevä punatiilinen linna ympäristöineen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka museot saavat historian elämään. 

Hämeen linna ympäristöineen on ainutlaatuinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kokonaisuus, johon kuuluvat linnan ja kantakaupungin välinen puistovyöhyke sekä linnan kasarmialue. Maisemakokonaisuuden olennaisia osia ovat lisäksi Kaupunginpuisto ja Aulangon rantanäkymät.

Ensimmäisenä kohteena oli Hämeen linna
Hämeen linna vie kävijänsä kierrokselle keskiaikaan. Linnan toisen kerroksen saleissa aikakauden ylhäisö vietti aikaansa rahvaan toimittaessa askareitaan sisäpihalla ja linnan ympäristössä. Sotilaat pitivät vahtia linnan torneissa. Alkuaikojen leirikastellista nykyiseen ulkoasuunsa laajennettu linna on Suomen tärkeimpiä historiallisia nähtävyyksiä. Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. Keskiajan kuluessa leirilinnasta rakennettiin asuinlinna linnanpäällikön käyttöön. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Ulkoasua hallitsee punatiilen käyttö.

Vankilamuseo
Hämeen linnassa toimi vankila vuosina 1837-1993. Vankilamuseo kertoo Suomen vankeinhoidon historiasta ja vankilaelämästä ennen ja nyt. Arvokkain näyttelyesine on itse rakennus ja sen viimeisten vankila-aikojen asussa olevat aidot tilat. Näyttelykerroksia on yhteensä kolme ja ylimmässä kerroksessa on vankilan entinen kirjasto- ja kouluhuone, jota vuokrataan kokouskäyttöön.

Arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema rakennus oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila ja se oli vankilakäytössä aina vuoteen 1993 saakka, kun Hämeenlinnan lääninvankila muutti Kylmäkoskelle. Museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1997. 

Militaria
Museon toiminnan päämääränä on tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien kulttuuriperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville sekä kulttuuriperintöön liittyvän tiedon, tarinoiden ja elämysten välittäminen yleisölle. Museon tehtävänä on aselajien kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistäminen tallentamalla ja säilyttämällä niiden aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittamalla tutkimusta, opetustoimintaa, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä järjestämällä museotapahtumia.

Wetterhoffin tyttökoulu Hämeenlinnan keskustassa
Fredrika Wetterhoff syntyi Helsingissä 14. tammikuuta 1844. Isä laamanni Georg Adolf Wetterhoff toi perheensä Helsingistä Hattulaan Inkalan kartanoon Fredrikan ollessa vielä lapsi.

Ajan kasvatustavoitteiden mukaan säätyläisperheiden naiset olivat "kyökkiä, salonkia ja lastenkamaria" varten. Fredrika oli jo nuoruudessaan voimakastahtoinen ja opinhaluinen ja kiinnostui muistakin kuin edellä mainituista taidoista. Koristeellisten käsitöiden, ranskankielen ja moitteettoman seurustelutaidon oppiminen oli tärkeää.

Fredrikaa askarrutti henkinen kuilu säätyläisten ja tavallisen kansan välillä. Hän uskoi erityisesti lukutaidon merkitykseen rahvaan sivistystason kohentamiseksi. Hän opetteli itse suomenkielen taidon ja ryhtyi pitämään omassa huoneessa koulua kartanon työväen lapsille. Kiintymys isänmaahan ja kamppailu naisen aseman puolesta olivat alusta pitäen Fredrikan työn kannustimia.

Wetterhoff-brändi jatkaa Fredrika Wetterhoffin vuonna 1885 perustaman yksityisen työkoulun arvomaailmaa. Fredrika Wetterhoff osti kauppias Kiutun talon Vanajaveden rannalta oppilaitoksen käyttöön vuonna 1893. Sitä ennen koulu oli toiminut samassa osoitteessa vuokralla kolmen vuoden ajan. Fredrika kunnosti talon koulun käyttöön sopivaksi. Wetterhoffin myymälä aloitti toimintansa samalla paikalla vuonna 1904. Tänä päivänä Wetterhoffin talo toimii luovien alojen talona. 






 

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Vallis Gratiae –yhdistys ry:n tarkoituksena on Naantalin viihtyvyyden lisääminen kaupunkimiljöönä, kulttuurikeskuksena ja matkailukohteena.

Hallinto   

Johtokunta

Vuonna 2013 yhdistyksen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Sakari Laatu, varapuheenjohtaja Kari Ruisvaara, sihteerinä Eija Luoto (vuosikokoukset, jäsenrekisteri ja juoksevat asiat) ja Sanna Uurasmaa (johtokunnan kokoukset) ja jäseniä olivat Juha Aanila, Mirja Kujala, Jouko Leino, Matti Levanto ja Henri Nevari.
 
Johtokunta kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa.

Rahastonhoitaja ja toiminnantarkastajat

Vuonna 2012 yhdistyksen rahastonhoitajana toimi Leena Horsma-Alho, toiminnantarkastajina Lea Mannerlehto ja Juha Heinonen ja heidän varallaan Raimo Saarela.

Jäsenet   

Yhdistykseen kuului 309 jäsentä ja kaksi kannattajajäsentä.
Jäsenmaksu oli 10 euroa henkilöjäseneltä ja 50 euroa kannattajajäseneltä.
Vuoden 2012 jäsenmaksun maksaneille myönnettiin jäsenetuina:
mahdollisuus ostaa yhdistyksen tuotteita alennettuun hintaan:

pinssit 1 €/kpl (norm. 2 €)
Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta -kirja 15 €
Naantali, mä tykkään susta cd-äänite 10 €
Kari Uotilan Luostarin rannassa -kirja 25 €
kuvataidekilpailun voittajan postikortti 1€
Leena Mattilan Naantalin kirkkomaa, historiaa ja tarinaa -kirja 30 €.

Alennus yhdistyksen järjestämien kulttuurimatkojen osallistumismaksuista. 

Kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin kaupungintalolla ja niissä käsiteltiin säännöissä mainitut asiat.
Kevätkokous 21.3.2013, johon osallistui 21 henkilöä.
 
Syyskokous 5.11.2013, johon osallistui 27 henkilöä. Kokouksen jälkeen Jouko Leino esitteli valokuvia Ukko Pekan sillasta ja ympäristöstä.
 

Toiminta

Kotiseututoiminta

Naantali-päivä                

Vuonna 2013 Naantalin kaupungin perustamisesta oli kulunut 570 vuotta. Yhdistys huolehti kaupungin perustamispäivänä, 23. elokuuta, vietettävän kotiseutupäivän ohjelmasta yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa.
 
Naantali-päivän pääjuhlaa vietettiin Kristoffer-salissa kello 19.00 alkaneessa tilaisuudessa. Vallis Gratiae -mitali ojennettiin Ekologian emeritus professori Erkki Leppäkoskelle.
 

Suomen Kotiseutuliitto 

Yhdistys on Suomen Kotiseutuliiton jäsen. Valtakunnalliset Kotiseutupäivät pidettiin Seinäjoella 8.-11.8.2013. Yhdistyksen edustajana oli Tarja Mäkinen.
 

Matkat, retket ja tapahtumat

Konserttimatka Helsingin Musiikkitaloon Tapiola Sinfoniettan konserttiin 2.3. Osallistujia 50.
Samuli Lohikosken taidenäyttely taidehuoneella 23.4.–5.5.2013
Kesällä 11.6. Musiikkijuhlien konsertti Mikaelin kirkossa, 12 osallistujaa
Wanhanajan Piknik 13.7. Kirkkopuistossa. osallistujia 30, yleisöä 100.
Birgitan Yö -tapahtuma 18.7. Naantali 570-vuotiskirjan myyntiä
Purjelaivaretki kaljaasi Inga-Lillillä, osallistujia 30
järjestettiin Naantalin Matkailun ja Naantalin oppaiden kanssa yhteistyössä naantalilaisille neljäsluokkalaisille ilmainen opastettu tutustumiskäynti Kultarantaan tiistaina 27.8.2013. 250 osallistujaa
Naantali-päivän 23.8. kiertoajelu kaupunkilaisille, osallistujia 50
Krapujuhlat Pusan pihalla 30.8.2013, 40 osallistujaa
Vanhankaupungin Jouluseimi seimityöryhmän pystyttämänä
Jouluseimen avajaiset 1.12. osallistujia 50.
Seimityöryhmä organisoi yhteistyökumppaneineen pikkuseimiä Naantalin kirjastoon ja liikkeiden näyteikkunoihin.
Vanhankaupungin Lasten Joulu -tapahtumassa 8.12.2013 Naantalin Museossa vanhanajan korttipainatuspaja. Osallistujia 100. 
Julkaisutoiminta
 
Leena Mattilan ym. kirjoittama Naantalin kirkkomaa, historiaa ja tarinaa - kirja ilmestyi syksyllä 2012. Ensimmäinen painos myytiin loppuun joulukuussa. Toinen painos valmistui helmikuussa 2013. Kirjan tuotot ohjataan stipendeinä opiskelijoille ja tuetaan tapahtumia, joilla tutustutetaan naantalilaisia koululaisia paikallishistoriaan.

Seimityöryhmän tuottamia Jouluseimikortteja painatettiin 1000 kpl.
 

Muu toiminta

Naantalin Musiikkiopiston kannatusyhdistys

Yhdistys toimi Naantalin musiikkiopiston kannatusyhdistyksenä. Tässä ominaisuudessa osallistuttiin oppilaskonsertteihin. Lisäksi myönnettiin stipendejä opinnoissaan ansioituneille opiskelijoille.
 

Huomionosoitukset

Vallis Gratiae -mitali

Vuonna 2013 Vallis Gratiae -mitali myönnettiin Ekologian emeritus professori Erkki Leppäkoskelle.
 

Toivo Lyy -stipendi

Toivo Lyy – stipendi voidaan antaa Naantalin kummankin yläkoulun ansiokkaan kotiseutu- (Naantali-) tai kirjallisuusaiheisen aineen kirjoittajalle. Koulujen äidinkielenopettajat yhdessä rehtorien kanssa nimesivät kaksi stipendin saajaa: Anna Leppiniemi Maijamäen koulusta ja Sanni Laivo Suopellon koulusta. Stipendin suuruus oli 50 euroa.
 

Talous

Vuonna 2013 Naantalin kaupunginhallitus myönsi yhdistykselle yleisavusta toimintaan 1.800 euroa. Kulttuurilautakunta myönsi kohdeavustuksina Naantali 570 -juhlavuoden kuvakirjan painattamiseen (500 kpl) 750 euroa ja Jouluseimi-projektiin julisteen ja postikortin suunnittelu- ja painatuskuluihin 400 euroa.

Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Tarkemmin se ilmenee yhdistyksen tuloslaskelmasta 1.1.–31.12.2013 ja taseesta 31.12.2013. 

Naantalissa 13.2.2014 
JOHTOKUNTA
​


TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 
Vallis Gratiae –yhdistys ry:n tarkoituksena on Naantalin viihtyvyyden lisääminen kaupunkimiljöönä, kulttuurikeskuksena ja matkailukohteena. 
Hallinto - Johtokunta 

Jäsenet

Toiminta

Kotiseututoiminta 
Naantali-päivä

Suomen Kotiseutuliitto 

Matkat, retket ja tapahtumat